KROONINEN PSYKOFYYSINEN LIIKAJÄNNITYS ON ERÄS AIKAMME SAASTEISTA.

Jatkuva jännitys on tila, joka heiluttaa tasapainoamme ja on siten terveyttä vaarantava tekijä. Kun ajatuksemme takertuvat negatiivisuuksiin, alkaa kehomme valmistautua taisteluun
tai puolustautumiseen. Syntyy huomaamatta kierre, joka ruokkii itseään. Liikajännitys kuluttaa energiavarastojamme ja aiheuttaa pitkäaikaisena selviä rasitusoireita: verenkierto, ruoansulatus jne. häiriintyvät. Lihakset väsyvät ja kipeytyvät. Kipu taas lisää jännitystä, jännitys kipua. Liikajännityksestä tulee tottumus, jota emme välttämättä tiedosta. Voimme tunnistaa kivun, jonka tila synnyttää, muttemme tavoita syytä. Jos jatkuvasti huudamme, emme ehkä osaakaan enää puhua
hiljaa. Tunteemme alkavat juoksuttaa meitä uupumukseen asti.

MITEN TUNNEMYRKYT LEVIÄVÄT ?

Tämän päivän yhteiskunta arvostaa menestyjiä. Menestyjiksi luokittelemme taloudellisesti ja sosiaalisesti menestyneet henkilöt. Itse asiassa arvostamme – usein tiedostamattamme - näiden menestyjien käyttämiä menetelmiä: itsekkyyttä, ahneutta, muiden vähättelyä jopa sortamista, huijaamista, kykyä manipuloida muita. Hyvä myyntimies kääntää asiakkaan mielen ostohaluiseksi …. Taitava liikemies maksimoi tuloksen usein häikäilemättömin, jopa laittomin keinoin, silti ihailemme hänen kykyään tehdä ”tuottoisaa bisnestä”. Kun tavoitteena on
jatkuva kasvu, ei tyytyväinen voi olla koskaan … tämän saavat Työntekijät usein tuntea nahoissaan. Esimiehen ”tulosjohtaminen” pelkistyy työntekijöiden sättimiseen ja oikeuksien kaventamiseen, vaikka tutkimukset osoittavat, että itsensä arvostetuksi ja kannustamalla opastetuksi työntekijäksi tunteva ihminen on paljon tuottavampi. Tässä ei ole merkitystä sillä, mikä työ on kyseessä. Yhteisöllisyyttä ei rakenneta negatiivisilla menetelmillä. Amerikan presidentin vaalikeskusteluissa (kuten politiikassa yleensäkin) tärkeämpää tuntuu olevan sanavalmius, mikä tarkoittaa kykyä herjata vastapuolta ja kaivaa esiin ”hänen heikot kohtansa”, jotta voisi osoittaa oman paremmuutensa. (varsinaisten asioiden käsittelyyn jääkin usein vähänlaisesti aikaa...)

Olemme ottaneet vihapuheen osaksi elämäämme jo pitkän aikaa. Nettikirjoittelu on vain nostanut tämän ilmiön näkyväksi. Ympäröimme itsemme vihaisilla ajatuksilla, sanoilla ja teoilla – päivälehdet ja uutiset ruokkivat meitä vielä lisää – ja siten osaltaan ylläpitävät hyvinvointiyhteiskunnan sisäistä pahoinvointia. Enää ei ole niin itsestään selvää, että tunnen oman oloni hieman paremmaksi, kun näen
toisella menevän vielä huonommin, sillä vihaisuus maailmassa elää jo omaa elämäänsä ja uhkaa meitä kaikkia. Jos emme joudukaan kohtaamaan sitä kadulla kulkiessamme tai muuten konkreettisesti, kannamme vihaisten ajatusten ja mielikuvien synnyttämää jännitettä sisällämme. Tämä myrkky pitää kehoamme ja mieltämme otteessaan ja omalta osaltaan lisää altistumistamme uupumukselle sekä
erilaisille sairauksille.

Viha, ärsyyntyminen ja pelko ovat keholle kaikkein rasittavimpia ja kuormittavimpia tunteita. Nämä tunteet vaikuttavat
suoraan sydämen ja muiden elinten toimintaan, sekä mielentilaan. Vihan tunteiden ruokkiminen ja raivonpuuskat syövät ihmistä sisältäpäin ja niillä on selkeä negatiivinen vaikutus koko kehon toimintaan. Tunteiden vaikutuksesta kehon terveyteen ei ole vielä saatu yhdenmukaista tieteellistä näyttöä, mutta monien tutkimusten mukaan negatiiviset tuntemukset voivat jopa lyhentää elämää.
Olitpa sitten vihainen pomollesi, kumppanillesi, lapsillesi tai
kanssamatkustajille työmatkalla, keho tuottaa vihaisena adrenaliinia.
Adrenaliini on tärkeä hormoni, joka pitää kehon valppaana ja toimintakykyisenä uhkaavassa tilanteessa. Pitkittynyt ja liiallinen adrenaliinin erittyminen elimistöön voi johtaa lihaskipuihin ja -kramppeihin sekä koviin päänsärkyihin.
Niskan, hartioiden ja selän lihakset voivat tuntua jäykiltä ja kivuliailta,
sillä niihin varastoituu helposti kehon jännitys
(Askel terveyteen.com)

Autonomisen hermoston toinen osa on sympaattinen hermosto. Parasympaattiset hermosyyt kulkevat aivo- tai ristihermoissa ja niiden hermosolmut ovat kohde-elimien lähiympäristössä.
Yleensä sympaattinen ja parasympaattinen hermosto toimivat hyvässä
yhteistyössä. Stressitilanteessa tasapainotila saattaa järkkyä, jolloin voi
syntyä toiminnallisia oireita niihin elimiin, joihin autonomisella hermostolla on vaikutusta. Huolestuneisuus ja pelko lisäävät stressiä ja siten taas sympaattisen hermoston vilkastumista. Näin rentoutuminen, nukkuminen ja elpyminen hankaloituvat. Stressi vähentää myös ihmisen puolustuskykyä tulehduksia vastaan
(Wikipedia)

Kun ihminen tekee fyysisiä urheilusuorituksia, lihaksiin syntyy maitohappoa. samalla tavoin hermorasituksen seurauksena syntyy erilaisia happoja, ”jätteitä”, jotka normaalitilanteessa poistuvat maksan ja munuaisten kautta eritteinä ulos kehosta. Kun jatkuvasti
laiminlyödään terveellinen ruokavalio, liikunta ja lepo, alkaa näitä jätteitä kertyä kehoon. Ympäristömyrkyt ovat oma lisänsä tähän. Jossakin vaiheessa aivojen ja maksan välinen yhteistyö häiriintyy eikä maksa pysty enää prosessoimaan ja poistamaan näitä kuona-aineita. ”Myrkyt” rupeavat tuhoamaan hermostorakennetta.
(Rantala)

TUNTEET JA RUUMIILLISUUS
Tunteiden ja ruumiin liikkeiden ja asentojen keskinäinen yhteys on
useimmille tuttu asia oman arkikokemuksen kautta. Ilo saa ihmisen liikkumaan rentona ja avoimena, murhe käpristää suljettuun asentoon, kiukku jäykistää kädet nyrkkiin, rakastuminen tekee fyysisestikin levottomaksi, samoin ahdistus. Tunteet eivät tule ja mene jälkiä jättämättä. Toisaalta arkikokemuksemme kertovat myös toisensuuntaisista vaikutuksista. Kun sulkee kehonsa, mielikin
sulkeutuu ja kun rentoutuu ja liikkuu vapaasti, myönteiset tunteet ja mielialat tulevat esiin. On jo esitetty, että lääkärit voisivat lääkkeiden sijaan määrätä masennuksesta kärsivälle lenkkeilyä tai muuta liikuntaharrastusta. Ruumiin ja mielen vastavuoroisuus merkitsee siis konkreettisesti, että yhtäältä ruumis ilmentää tunteita ja mielen liikkeitä ja toisaalta ruumiin liikkeet synnyttävät tunteita ja mielialoja. Tässä mielessä on ajateltavissa että tunteiden rakennusaineet ovat peräisin sekä ruumiillisuudesta että mielestä.
(Saarenheimo)

MITEN VOIMME YLLÄPITÄÄ PAREMPAA ELÄMISEN LAATUA ? Maailman tottumuksia emme voi nappia painamalla muuttaa. Mutta on paljon, mihin voimme vaikuttaa. Aloittakaamme siitä: oman kehon ja mielen huoltaminen ovat ensisijalla. Kehon huoltoon kuuluvat vapauttaminen, vahvistaminen, palauttaminen, lepääminen erilaisten liikuntaharjoitteiden avulla. Mielen huoltoon kuuluvat mm. negatiivisten ajatustottumusten tiedostaminen / muuttaminen, positiivisten ajatusten vahvistaminen, mielen tyhjentäminen hiljentymisen ja meditaation avulla. Peli poikki –mielenosoitus osoitti, että meitä on paljon, jotka haluamme elää rauhassa ja voimme alkaa myös ilmaista sitä ääneen. Juuri tuo, näkyväksi tekeminen toiminnan kautta auttaa myös meitä itseämme vapautumaan negatiivisten tunteiden jatkuvasta ryöpytyksestä . Meillä itsellämme on siis myös hyviä ja halpoja välineitä oman sekä läheistemme tilan kohentamiseksi.Omien tottumuksien tarkistaminen on tätä hiljaista mielenosoitusta, joka samalla hoitaa meidän koko psykofyysistä järjestelmäämme. Voimme aloittaa tarkistamalla puhetottumuksiamme: kuinka puhuttelen läheisiäni, ystäviäni, alaisiani, vieraita ihmisiä. Oma esimerkki välittyy ympäristöön paitsi mallina, myös luomalla rauhoittavaa energiaa, jonka koemme ystävällisenä ilmapiirinä. Levollisessa yhteisössä toimiminen aktivoi ja rohkaisee tuottamaan ideoita - kehityksen peruspilareita . Mutta ennen kaikkea ystävällisillä ajatuksilla, sanoilla ja teoilla on suurin merkitys meidän omalle psykofyysiselle järjestelmällemme. Positivismi on pohjimmiltaan hoitava ajatusmalli, joka helpottaa myös kipuja.

Lähteet: askel terveyteen.com,
Teuvo Rantala ; Uupuneen hermo myrkyttyy, Marja Saarenheimo, FT, Treen yliopisto ; Liikunta ja tiede 1/2000, Smen joogaliitto; Joogan perusteet I,II,III, Wikipedia