TAPAHTUMAJANO ja vairagyan, luopumisen merkitys tapahtumajanon hallitsemiseksi.

Tapahtumien jano ja pelko siitä, että jäämme paitsi jostakin saattavat estää meitä pysähtymästä yksinkertaiseen selkeyden olotilaan. Maailma ruokkii tätä janoa kaikilla tasoilla ja hyödyntää riippuvuuteen taipuvaista mieltämme. Tapahtumajanon synnyttämä energiataso tarttuu ihmisestä toiseen. Sitä on joskus vaikea vastustaa. Väsytämme itsemme valvomalla tilaisuuksissa, jonne "kaikki muutkin menevät" koska sisimmässämme ehkä pelkäämme menettävämme jotain arvokasta jäämällä kotiin. Etsimme haasteita, joiden avulla voittaa itsemme ja siten saavuttaa rauhan tila.

Tietämättömyyden ja harhan kuljettamina takerrumme nettiyhteyksiin ja annamme viestiäänien
hallita elämäämme. Koemme, että meidän on pidettävä itsemme ajan hermolla olemalla jatkuvassa yhteydessä ympäristön tapahtumiin. Olemassa olemisen tunteemme vahvistuu yhteyksien avulla. Huomaamattamme annamme ulkopuoliselle maailmalle vallan määrätä, milloin ja miten syömme, nukumme tai työskentelemme. Suostumme orjiksi, jonka yhteys itseen ja lähiympäristöön hämärtyy.

Usein vasta, kun olemme juosseet itsemme uuvuksiin, voimme pysähtyä lepoon ja rauhaan. Vuodenvaihteen jälkeen alkavat alennusmyynnit. Tavaroita tai vaatteita kahmivat ihmiset vahvistavat yhdessä energiaa, joka leviää kulovalkean lailla lähelle saapuviin yksilöihin. Annamme vallan ahneudelle keräämällä tavaroita, joita emme välttämättä tarvitse. Saadessamme itsellemme jotain edullisempaan hintaan, koemme voiton riemua. Onkomeidän mahdollista vain tarkkailla tapahtumaa imeytymättä siihen mukaan? Pystymmekö tunnistamaan tuon energian ympärillämme ja vastustamaan heittäytymistä halujen pyöritettäväksi? Kun emme menekään mukaan houkutusvirtaan, saatamme kaiken hälinän ja hämmennyksen keskellä kokea rauhaa. Sillä hetkellä erotamme olennaisen epäolennaisesta ja voimme päästää irti ajatustottumuksesta, että onnellisuus liittyy materian tai elämysten haalimiseen. Monet arkielämän tilanteet ovat mahdollisuus tunnistaa tämä halu nauttia aistien välittämistä kokemuksista ja esineistä. Voimme tuntea nousevan energian ja päästää irti. Voimme valita mihin suuntaamme tietoisuutemme: 1) kohti esineellistä maailmaa, halujen täyttämiseksi 2) kohti sisäistä maailmaamme, todellisen itsen oivaltamiseksi. Kaikki alkaa ahneuden, pelon ja vihan tiedostamisesta.


Tämä teksti löytyy myös kolumnina Joogalehdestä 1/2020